keskiviikko 17. tammikuuta 2018

Kännykkäpussukoita

Kesällä 2017 näin villajavillan instagram-tilillä lapselle tehdyn kännykkäpussukan. Tuo pussukka oli tehty kierrätysmateriaaleista ja itsekin innostuin tekemään omille lapsilleni kotoa löytyvistä materiaaleista kännykkäpussukat. Tein myös itselleni töihin pussukan, mihin mahtuu kaksi kännykkää ja työavaimet. Muutama kaveri ja siskoni halusivat myös omat pussukkansa. Pussukoiden teko vauhdittui kysynnän myötä ja tammikuussa 2018 olen tehnyt jo 34 erilaista kännykkäpussukkaa.
Olen ostanut osan materiaaleista, mutta pääsääntöisesti olen pyrkinyt käyttämään kaapista löytyviä kankaanloppuja. Olen myös ostanut kierrätyskeskuksesta ja kirpputoreilta mm. vetoketjuja ja solkia.





Finlaysonin Marjassa-kankaasta halusin ehdottomasti tehdä itselleni uuden pussukan. Ihastuin tähän kankaaseen, kun ensimmäisen kerran näin sitä Hämeenlinnan Goodmanin Finlaysonilla.

Myös tätä Ikean kangasta teki mieli kokeilla. Tähän pussukkaan vetoketjut sain työkaverini vanhasta käsilaukusta. Pussukka lähti Orivedelle kummitytölle joululahjaksi.

Ikean kangas



Siskoni osti kerran pienen palan Marimekon kangasta, kun olin luvannut korjata hänen laukkunsa. En kuitenkaan käyttänyt tätä sinivalkoista kangasta laukun korjaamiseen ja muutaman vuoden kangas oli kaapissani, kunnes jouluna 2017 se päätyi takaisin siskolleni pussukan muodossa.


Tämä Muumi-kangas ihmetteli kaapissa mihin käyttöön se voisi päästä. Marraskuun lopussa ompelin kankaasta itselleni oman joulukoristeen. Ekassa pussukassa minua harmitti, kun kynä aina "kaatui" pussukan pohjalle, eikä sitä meinannut saada sieltä millään. Sittemmin aloin tekemään pussukoihin kynälle oman taskun. Tähän pussukkaan laitoin sisätaskun keskimmäiseen taskuun tarranauhaa estämään reunan käpertymistä.


Tämä on vanhempaa kangasta Ikeasta ja on ollut ainakin kymmenen vuotta kaapissa. Joskus tein jotain kankaasta kummitytölleni ja loput jäi kaapin perälle. Nyt ystäväni sai tästä oman pussukan.



Tytön luokkakaverille tein synttärilahjaksi pussukan Marimekon puketista. Kangasmateriaali on huono, kun toinen puoli on muovitettu. Materiaali on liian jäykkää pieneen pussukkaan ja tämä jäikin sarjassaan ainoaksi.

Finlaysonin Ajatus-kankaaseen on moni ihastunut ja siitä olen ommellut varmaan kymmen pussukkaa. Tämän pussukan siskoni halusi antaa joululahjaksi kummitytölleen. Pussukassa on sekä soljet, että vetoketjut kierrätettyjä. Näissä pussukoissa eniten menee rahaa juuri vetoketjuihin ja solkiin, jos ne joutuu ostamaan kaupasta uutena.

Elefantti on ollut toinen suosittu kangas, tämäkin Finlaysonin. Näissä kahdessa kankaassa olen huomannut sen eron, että punavalkoinen kestää paljon paremmin pesua. Mustavalkoisessa valkoinen harmaantuu hyvin helposti pesussa, mutta punavalkoisessa se pysyy kirkkaana.

Tämä Ajatus-pussukka lähti myös tyttären kaverille syntymäpäivälahjaksi.

Tämä Ajatus-pussukka on vähän pienempi, hihnakin on vain sentin levyinen. Tämä tuli lahjaksi minun pienelle ystävälleni.

Ikean kissa-kangasta oli myös jäänyt kaapin perälle, kun joskus tein tästä kerholaukun tytölle ja ystävälleen. Tämä pussukka taisi olla ensimmäinen, mihin tyttäreni piirsi "tuotemerkin" mukaan. Sen jälkeen hän innostui piirtämään muutamaan muuhunkin pussukkaan. Kissa-pussukka on nyt pyörätuolissa istuvalla vanhuksella. Siinä kulkee mukana kännykkä, huulirasva, kampa ja nenäliinoja, mahdollisesti vähän rahaa.


Pesue-kangas




Vihreän räsymatto-kankaan ostin kerran, kun Yyterin reissulla poikkesimme Loimaan Marimekkoon. Tein kankaasta tuolloin kummipojalle toiletti-pussukan ja ihmettelin mitä lopulla kankaalla teen. No nyt sekin on saanut uuden elämän kahden eri ikäisen ihmisen kännykkäpussukkana.



Kyllähän sitä joskus ihmettelee, että mikä ihmeen pussukka-hulluus minuun on iskenyt. Mutta pussukka on aika kiva, nopea ja hyödyllinen lahja monelle eri-ikäiselle ihmiselle. Itse ilahdun aina nähdessäni jollakulla tekemäni pussukan. Lisäksi nuo nykyisin tekemäni pussukat on monella tapaa hyvin erilaisia, kuin ensimmäiset pussukat. Tuotekehittely jatkuu!