Hippu bägi

Monesti olen ajatellut, että olisi kiva oppia ompelemaan itselle laukku. Tänä syksynä törmäsin Hipun blogiin, missä oli selkeä ja kuvitettu ohje oman bägin ompelemiseen. Olipa mukava yllätys, kiitos Hippu! Ohje löytyy sivulta http://handmadehippu.blogspot.com/2013/04/ompele-oma-bagisi.html

Tein ensin laukun mustasta unikosta. Sen jälkeen halusin kokeilla ohjetta vähän pienempänä. Pienensin kaavoja ja tein toisesta Marimekon kankaasta pikkulaukun. Siitä tuli muuten näppärän kokoinen, mutta totesin A5-kalenterin mahtuvan sinne vähän huonosti.
Päätin tehdä itselleni laukun kuitenkin tuolla isommalla kaavalla. Tein laukkuun ulkopuolelle kaksi taskua. Monesti reissuilla pitää ottaa myös lasten kännykät omaan laukkuun. Tähän mahtuu nyt hyvin ulkotaskuihinkin kännykät. Sisäpuolella on vetoketjutasku.

Kankaan löysin kotoa kaapista. Olin tehnyt tuosta kankaasta pojalleni takin ja sitä oli vielä sopiva pala jäljellä. Myös vuorikangas löytyi omasta kaapista. Se oli vanha kankaanpala, joka sai näin uuden elämän. Vetoketjun olin ostanut joskus kauan sitten Marimekon ystävämyynnistä. Uutena ostin ainoastaan tukikankaan ja nuo taskussa olevat nepparit.

 Laukkuihin sopivia solkia on tosi vaikea löytää. Esimerkiksi Eurokankaassa ei ole ollenkaan tälläisiä metallisolkia. Tähän laukkuun tarvittiin kaksi solkea hihnanpäihin ja hihnaan solki, mistä hihnan pituutta saa säädettyä. Espoon Kontti-kirpputorilla on tosi hieno käytäntö, kun he myyvät erikseen laukuista jääneitä hihnoja 1-2euroa/kpl. Kontin hihnoista sain soljet kahteen ensimmäiseen laukkuun. Tästä laukusta minulta puuttui kaksi solkea. Niitä ei löytynyt myöskään paikallisesta kangaskaupasta. Lopulta ei auttanut muu, kuin leikata soljet yhdestä vanhasta käsilaukusta, mikä oli tyttären kotileikeissä. Tuonkin vanhan käsilaukun ostin aikoinaan kirpputorilta solkien ja vetoketjujen takia. Nyt täytyy vain toivoa, että tyttären ja pikkuystävän leikkeihin kelpaa ne jäljelle jääneet käsilaukut.

Paksumpien kohtien ompelussa kannattaa käyttää apuvälineitä. Huomasin itse, että tämä canvas-kangas oli omalle koneelleni paikoitellen jo liian paksua ommeltavaa. Kaksi edellistä laukkua tein ohuemmasta kankaasta ja niiden kanssa ei ollutkaan mitään ongelmia. 

Unikko-laukussa on ihan tavallinen tukikangas, kun en malttanut odottaa kauppaan pääsyä. Vahvemmalla tukikankaalla laukusta olisi saanut ryhdikkäämmän. Laukkuja ommellessa olen kuunnellut äänikirjoja. Tuntuukin, että jokaisella laukulla on oma tarinansa. Jospa vielä saisi muokattua tuota kaavaa pieneksi "pystylaukuksi".

Ompelin repun kesäloman kunniaksi

Ompelin pari vuotta sitten villajavillan reppu-ohjeella Otso-repun tytölle uimarepuksi. Reppu on ollut tosi kovassa käytössä ja tykkäämme molemmat repusta edelleen. Itseäni on harmittanut, kun ompelin repun niin hätäisesti, että se on jo vähän kärsinyt kulutuksesta. Finlaysonin Otso-kangasta oli jäänyt kaappiin niin, että se riitti vielä toiseen reppuun. Harkitsin pitkään viitsinkö ommella uutta reppua, mutta mielihalut voitti taas järjen. Tällä kertaa laitoin pohjaan vahvempaa kangasta ja lisäsin taskuja. 

 Tein juomapullolle oman taskun ja toiselle puolelle vetoketjutaskun uimakortille.

 Sivutaskun vetoketjun olin pelastanut jostain roskiin menevästä pikkulaukusta. Ompelin vetoketjuun myös vetimen pieneksi yksityiskohdaksi.

 Repun vuorikankaan ostin paikallisesta Mammantuvasta. Kankaan toinen puoli on vettähylkivää. Laitoin sisäpuolelle myös yhden lisätaskun.

 Reppusoljet on ostettu Poppanavakasta Tampereelta. Soljet saa auki ja hihnat voi laittaa vaikka ristiin edestä näin halutessaan. Reppuhihna on myös Poppanavakasta

 Repun ompelussa on monenlaisia vaiheita, joista osa on kieltämättä todella ärsyttäviä.

Haastan kaikki postatuksen lukeneet kokeileen repun ompelua. Ekan repun voi tehdä vaikka vuorettomana, jolloin se onnistuu helpommin. Repun malli jäljittelee Kånken reppua ja ohje löytyy osoitteesta. villajavilla.blogspot.com 

Biker-takki

Alkukevät oli niin kylmä, että oli hyvin aikaa ommella lapsille kesätakkeja. Päätin tehdä takit kotoa löytyvistä kankaista. Ostin aikoinaan lastenmetsolalta metrin palan mustaa, vahvaa kangasta. Halusin kokeilla saisinko tuosta palasta esikoiselleni takin. Kangas riitti juuri 146 senttiseen takkiin. Sopivampi koko olisi ollut152cm, mutta tein kuitenkin 146 senttisen. Myös vuorikangas löytyi kaapistani, ainoastaan vetoketjut piti ostaa. Biker-takin kaava on ottobre 6/2016 -lehdestä. Povitasku oli tietysti tehtävä kännykkää varten.

Seuraavaksi tein kuopukselle samalla kaavalla kukkatakin. Tuon kankaan olin ostanut joskus kauan sitten paikallisesta Mammantuvasta muutamalla eurolla. Joskus ihmettelin mitä siitäkin kankaasta tekisin, mutta näinpä se muuttui takiksi. Pienemmän biker-takin kaava löytyy ottobre 4/2016 -lehdestä. Tähän takkiin ostin vuorikankaan, mutta kaikki muut tarvikkeet löytyi kotoa.

Keskimmäisen takki olikin pitkä projekti. Vetoketjuja lukuunottamatta kaikki tarvikkeet löytyi kotoa. Sopivia vetoketjuja ei vain meinannut löytyä mistään. Lopulta paikallisen Mammantuvan Mervi tilasi minulle vetoketjut. Sinapinkeltainen kangas on Turun jättirätistä, samoin vuorikangas. Tein siis kaikille lapsille takit samalla kaavalla, mutta kuitenkin kaikki on erilaisia. Vielä pitäisi itsellekin tehdä ja varmaan kohta esikoiselle vähän isompi..

Kesähaalari

Farkkutakki unikko-kankaasta

Haalari-asu on kätevä kärrynpyöriä heittävälle tytölle. Olen aikaisemmin tehnyt ohutolkaimisia haalarihousuja ja toivoinkin löytäväni uudenlaisen kaavan. Kaava löytyi Suuresta käsityölehdestä 6-7/2017. Jätin tästä etukappaleiden frillat pois. Laitoin frillat ainoastaan pieniksi hihoiksi. Kangas löytyi Marimekon ystävämyynnistä Herttoniemestä. Myös farkkutakin unikko-kangas on sieltä. Housuasu valmistui juuri parahiksi kevään ensimmäiseksi hellepäiväksi. Saa nähdä vaatiiko neiti haalari-shortseja seuraavaksi.

Kännykkäpussukoita

Kesällä 2017 näin villajavillan instagram-tilillä lapselle tehdyn kännykkäpussukan. Tuo pussukka oli tehty kierrätysmateriaaleista ja itsekin innostuin tekemään omille lapsilleni kotoa löytyvistä materiaaleista kännykkäpussukat. Tein myös itselleni töihin pussukan, mihin mahtuu kaksi kännykkää ja työavaimet. Muutama kaveri ja siskoni halusivat myös omat pussukkansa. Pussukoiden teko vauhdittui kysynnän myötä ja tammikuussa 2018 olen tehnyt jo 34 erilaista kännykkäpussukkaa.

Olen ostanut osan materiaaleista, mutta pääsääntöisesti olen pyrkinyt käyttämään kaapista löytyviä kankaanloppuja. Olen myös ostanut kierrätyskeskuksesta ja kirpputoreilta mm. vetoketjuja ja solkia.

Finlaysonin Marjassa-kankaasta halusin ehdottomasti tehdä itselleni uuden pussukan. Ihastuin tähän kankaaseen, kun ensimmäisen kerran näin sitä Hämeenlinnan Goodmanin Finlaysonilla.

Myös tätä Ikean kangasta teki mieli kokeilla. Tähän pussukkaan vetoketjut sain työkaverini vanhasta käsilaukusta. Pussukka lähti Orivedelle kummitytölle joululahjaksi.

Ikean kangas

Siskoni osti kerran pienen palan Marimekon kangasta, kun olin luvannut korjata hänen laukkunsa. En kuitenkaan käyttänyt tätä sinivalkoista kangasta laukun korjaamiseen ja muutaman vuoden kangas oli kaapissani, kunnes jouluna 2017 se päätyi takaisin siskolleni pussukan muodossa.

Tämä Muumi-kangas ihmetteli kaapissa mihin käyttöön se voisi päästä. Marraskuun lopussa ompelin kankaasta itselleni oman joulukoristeen. Ekassa pussukassa minua harmitti, kun kynä aina "kaatui" pussukan pohjalle, eikä sitä meinannut saada sieltä millään. Sittemmin aloin tekemään pussukoihin kynälle oman taskun. Tähän pussukkaan laitoin sisätaskun keskimmäiseen taskuun tarranauhaa estämään reunan käpertymistä.

Tämä on vanhempaa kangasta Ikeasta ja on ollut ainakin kymmenen vuotta kaapissa. Joskus tein jotain kankaasta kummitytölleni ja loput jäi kaapin perälle. Nyt ystäväni sai tästä oman pussukan.

Tytön luokkakaverille tein synttärilahjaksi pussukan Marimekon puketista. Kangasmateriaali on huono, kun toinen puoli on muovitettu. Materiaali on liian jäykkää pieneen pussukkaan ja tämä jäikin sarjassaan ainoaksi.

Finlaysonin Ajatus-kankaaseen on moni ihastunut ja siitä olen ommellut varmaan kymmen pussukkaa. Tämän pussukan siskoni halusi antaa joululahjaksi kummitytölleen. Pussukassa on sekä soljet, että vetoketjut kierrätettyjä. Näissä pussukoissa eniten menee rahaa juuri vetoketjuihin ja solkiin, jos ne joutuu ostamaan kaupasta uutena.

Elefantti on ollut toinen suosittu kangas, tämäkin Finlaysonin. Näissä kahdessa kankaassa olen huomannut sen eron, että punavalkoinen kestää paljon paremmin pesua. Mustavalkoisessa valkoinen harmaantuu hyvin helposti pesussa, mutta punavalkoisessa se pysyy kirkkaana.

Tämä Ajatus-pussukka lähti myös tyttären kaverille syntymäpäivälahjaksi.

Tämä Ajatus-pussukka on vähän pienempi, hihnakin on vain sentin levyinen. Tämä tuli lahjaksi minun pienelle ystävälleni.

Ikean kissa-kangasta oli myös jäänyt kaapin perälle, kun joskus tein tästä kerholaukun tytölle ja ystävälleen. Tämä pussukka taisi olla ensimmäinen, mihin tyttäreni piirsi "tuotemerkin" mukaan. Sen jälkeen hän innostui piirtämään muutamaan muuhunkin pussukkaan. Kissa-pussukka on nyt pyörätuolissa istuvalla vanhuksella. Siinä kulkee mukana kännykkä, huulirasva, kampa ja nenäliinoja, mahdollisesti vähän rahaa.

Pesue-kangas

Vihreän räsymatto-kankaan ostin kerran, kun Yyterin reissulla poikkesimme Loimaan Marimekkoon. Tein kankaasta tuolloin kummipojalle toiletti-pussukan ja ihmettelin mitä lopulla kankaalla teen. No nyt sekin on saanut uuden elämän kahden eri ikäisen ihmisen kännykkäpussukkana.

Kyllähän sitä joskus ihmettelee, että mikä ihmeen pussukka-hulluus minuun on iskenyt. Mutta pussukka on aika kiva, nopea ja hyödyllinen lahja monelle eri-ikäiselle ihmiselle. Itse ilahdun aina nähdessäni jollakulla tekemäni pussukan. Lisäksi nuo nykyisin tekemäni pussukat on monella tapaa hyvin erilaisia, kuin ensimmäiset pussukat. Tuotekehittely jatkuu!