Joululahjoja

 Ennen joulua ihastuin Paapiin pehmeään havu-kankaaseen ja tein siitä lapsilleni jouluiset paidat. Ihaninta oli kuulla esikoisen suusta: "Tää tuntuu hyvältä!".

 Lapset rakastavat pehmeyttä ja siksi päätin tehdä heille joululahjaksi flanelli-housut. Housuja tehdessäni totesin, että kyllähän yöhousut kaipaavat paidan kaveriksi. Sain metrin trikoopalasta kolme paitaa, kun laitoin sivuihin flanellia. Ainoastaan yhteen paitaan piti tehdä yksi ylimääräinen sauma, että kangas riitti kaikkiin. Näihin yöhousuihin käytin sirkkoja, jotka sain äidiltäni vuosia sitten. En ollut aikaisemmin "uskaltanut" käyttää niitä. Nyt totesin, että sirkkojen laittaminen oli helppoa. Sirkat ovat siis nuo metallirinkulat, minkä sisältä housujen nauhat tulevat. 

 Pienen kummitytön äiti toivoi tyttärelle jumpsuittia. Siihenkin löysin kankaan Paapiilta. Havu-kankaan lopusta tein eräälle toiselle pienelle ihmiselle housut. 

 Panda-pussukan sai tuntematon tyttö, joka toivoi hygienia-tuotteita. Ystävä osti hygienia-tuotteet ja minä ompelin niille pussukan. 

 Elefantti-pussukka matkusti kummitytölleni. Siihen löytyi kaapista aikoinaan Marimekolta ostettu metallivetoketju. Sauman välissä oleva terenauha löytyi kierrätyskeskuksesta. 

Poika halusi taas Kangaskapinan Joulusikermästä poro-paidan. Pienistä paloista tuli nukelle joulu-asu. Siskoilleni ompelin esiliinat. 

Ostin Marimekon tehtaanmyymälästä Pisara-kangasta, minkä toinen puoli on muovitettu. Sain myös punaista terenauhaa tehtaanmyymälästä. Muovitetun kankaan ompeleminen on vähän rasittavaa, mutta tein toiselle kummitytölle Pisarasta pussukan.

Pentikin kala-kankaasta syntyi pussukat isolle ja pienelle kummipojalle. 

Hippu bägi

Monesti olen ajatellut, että olisi kiva oppia ompelemaan itselle laukku. Tänä syksynä törmäsin Hipun blogiin, missä oli selkeä ja kuvitettu ohje oman bägin ompelemiseen. Olipa mukava yllätys, kiitos Hippu! Ohje löytyy sivulta http://handmadehippu.blogspot.com/2013/04/ompele-oma-bagisi.html

Tein ensin laukun mustasta unikosta. Sen jälkeen halusin kokeilla ohjetta vähän pienempänä. Pienensin kaavoja ja tein toisesta Marimekon kankaasta pikkulaukun. Siitä tuli muuten näppärän kokoinen, mutta totesin A5-kalenterin mahtuvan sinne vähän huonosti.
Päätin tehdä itselleni laukun kuitenkin tuolla isommalla kaavalla. Tein laukkuun ulkopuolelle kaksi taskua. Monesti reissuilla pitää ottaa myös lasten kännykät omaan laukkuun. Tähän mahtuu nyt hyvin ulkotaskuihinkin kännykät. Sisäpuolella on vetoketjutasku.

Kankaan löysin kotoa kaapista. Olin tehnyt tuosta kankaasta pojalleni takin ja sitä oli vielä sopiva pala jäljellä. Myös vuorikangas löytyi omasta kaapista. Se oli vanha kankaanpala, joka sai näin uuden elämän. Vetoketjun olin ostanut joskus kauan sitten Marimekon ystävämyynnistä. Uutena ostin ainoastaan tukikankaan ja nuo taskussa olevat nepparit.

 Laukkuihin sopivia solkia on tosi vaikea löytää. Esimerkiksi Eurokankaassa ei ole ollenkaan tälläisiä metallisolkia. Tähän laukkuun tarvittiin kaksi solkea hihnanpäihin ja hihnaan solki, mistä hihnan pituutta saa säädettyä. Espoon Kontti-kirpputorilla on tosi hieno käytäntö, kun he myyvät erikseen laukuista jääneitä hihnoja 1-2euroa/kpl. Kontin hihnoista sain soljet kahteen ensimmäiseen laukkuun. Tästä laukusta minulta puuttui kaksi solkea. Niitä ei löytynyt myöskään paikallisesta kangaskaupasta. Lopulta ei auttanut muu, kuin leikata soljet yhdestä vanhasta käsilaukusta, mikä oli tyttären kotileikeissä. Tuonkin vanhan käsilaukun ostin aikoinaan kirpputorilta solkien ja vetoketjujen takia. Nyt täytyy vain toivoa, että tyttären ja pikkuystävän leikkeihin kelpaa ne jäljelle jääneet käsilaukut.

Paksumpien kohtien ompelussa kannattaa käyttää apuvälineitä. Huomasin itse, että tämä canvas-kangas oli omalle koneelleni paikoitellen jo liian paksua ommeltavaa. Kaksi edellistä laukkua tein ohuemmasta kankaasta ja niiden kanssa ei ollutkaan mitään ongelmia. 

Unikko-laukussa on ihan tavallinen tukikangas, kun en malttanut odottaa kauppaan pääsyä. Vahvemmalla tukikankaalla laukusta olisi saanut ryhdikkäämmän. Laukkuja ommellessa olen kuunnellut äänikirjoja. Tuntuukin, että jokaisella laukulla on oma tarinansa. Jospa vielä saisi muokattua tuota kaavaa pieneksi "pystylaukuksi".

Ompelin repun kesäloman kunniaksi

Ompelin pari vuotta sitten villajavillan reppu-ohjeella Otso-repun tytölle uimarepuksi. Reppu on ollut tosi kovassa käytössä ja tykkäämme molemmat repusta edelleen. Itseäni on harmittanut, kun ompelin repun niin hätäisesti, että se on jo vähän kärsinyt kulutuksesta. Finlaysonin Otso-kangasta oli jäänyt kaappiin niin, että se riitti vielä toiseen reppuun. Harkitsin pitkään viitsinkö ommella uutta reppua, mutta mielihalut voitti taas järjen. Tällä kertaa laitoin pohjaan vahvempaa kangasta ja lisäsin taskuja. 

 Tein juomapullolle oman taskun ja toiselle puolelle vetoketjutaskun uimakortille.

 Sivutaskun vetoketjun olin pelastanut jostain roskiin menevästä pikkulaukusta. Ompelin vetoketjuun myös vetimen pieneksi yksityiskohdaksi.

 Repun vuorikankaan ostin paikallisesta Mammantuvasta. Kankaan toinen puoli on vettähylkivää. Laitoin sisäpuolelle myös yhden lisätaskun.

 Reppusoljet on ostettu Poppanavakasta Tampereelta. Soljet saa auki ja hihnat voi laittaa vaikka ristiin edestä näin halutessaan. Reppuhihna on myös Poppanavakasta

 Repun ompelussa on monenlaisia vaiheita, joista osa on kieltämättä todella ärsyttäviä.

Haastan kaikki postatuksen lukeneet kokeileen repun ompelua. Ekan repun voi tehdä vaikka vuorettomana, jolloin se onnistuu helpommin. Repun malli jäljittelee Kånken reppua ja ohje löytyy osoitteesta. villajavilla.blogspot.com 

Biker-takki

Alkukevät oli niin kylmä, että oli hyvin aikaa ommella lapsille kesätakkeja. Päätin tehdä takit kotoa löytyvistä kankaista. Ostin aikoinaan lastenmetsolalta metrin palan mustaa, vahvaa kangasta. Halusin kokeilla saisinko tuosta palasta esikoiselleni takin. Kangas riitti juuri 146 senttiseen takkiin. Sopivampi koko olisi ollut152cm, mutta tein kuitenkin 146 senttisen. Myös vuorikangas löytyi kaapistani, ainoastaan vetoketjut piti ostaa. Biker-takin kaava on ottobre 6/2016 -lehdestä. Povitasku oli tietysti tehtävä kännykkää varten.

Seuraavaksi tein kuopukselle samalla kaavalla kukkatakin. Tuon kankaan olin ostanut joskus kauan sitten paikallisesta Mammantuvasta muutamalla eurolla. Joskus ihmettelin mitä siitäkin kankaasta tekisin, mutta näinpä se muuttui takiksi. Pienemmän biker-takin kaava löytyy ottobre 4/2016 -lehdestä. Tähän takkiin ostin vuorikankaan, mutta kaikki muut tarvikkeet löytyi kotoa.

Keskimmäisen takki olikin pitkä projekti. Vetoketjuja lukuunottamatta kaikki tarvikkeet löytyi kotoa. Sopivia vetoketjuja ei vain meinannut löytyä mistään. Lopulta paikallisen Mammantuvan Mervi tilasi minulle vetoketjut. Sinapinkeltainen kangas on Turun jättirätistä, samoin vuorikangas. Tein siis kaikille lapsille takit samalla kaavalla, mutta kuitenkin kaikki on erilaisia. Vielä pitäisi itsellekin tehdä ja varmaan kohta esikoiselle vähän isompi..